Onpahan ollut taas menoa viimeiset kuukaudet, eikä sitä ole yhtään helpottanut pieni huoli omasta terveydestä.
No siltä kantilta homma on aika holterissa, kun sai tietää että kuolema ei tule kolkuttamaan heti miten..
Loppu tulee siis näillä näkymin pikemmin meteroiitin iskusta, kuin pumpun pettämisestä.
Eli suurin syy viimeaikojen erinäisiin sydänoireisiin löytyy suurimmassa osin kerätystä stressistä.
Mutta hyvä että tämä kaikki sattui juuri nyt, koska muutamia vuosia myöhemmin, nyt sattuma löydöksenä löydetty alkava sepelvaltimotauti olisi voinut tehdä tuhoa jota ei olisi enää lääkityksellä pystytty pitämään aisoissa.
Eipä sillä että tätä nyky tilaakaan pysty kuin ohjata oikeaan suuntaan, mutta nyt se suunta on juuri se oikea.
Kolesteroli arvot ovat varmaan kuin vastasyntyneellä!?
Ainoa mikä vielä ahistaa on tuo hengen kulkemattomuus, mutta ei hätää.. Kuulin kardiologilta että en vain osaa tätä nykyä enää hengittää kunnolla. Eli jostain täytyisi löytää se oikea tapa hengittää kuin 45 vuotias, eikä 450 vuotias.
 |
| Viimeiset 10 vuotta ovat tuoneet naamaan 20 vuotta lisää |
Mutta siinäpä se, kun tämä ei ole kuin pyörällä ajoa, että kun sen kerran oppii niin sen aina taitaa.
Jos näillä näkymin on sitten 45 vuotta oppinut hengittämään väärin, niin kuinka helvetissä joku oppii muka tämän ajanjakson jälkeen tekemään asian jotenkin paremmin?
Joten tässä kohtaa täytyy sanoa, että voidaan tyytyä kohtaloon, koska helpompi olisi opettaa ahventa polkemaan sitä polkupyörää.
Joten jos satut näkemään vastaan tulevan keski-ikäisen huohottavan merileijonan, joka näyttää siltä kuin se olisi saamassa jonkinlaisen kohtauksen, ole aivan rauhassa ja jatka matkaasi kaikessa rauhassa, koska kyseessä olen vain minä.
Ja kun on tässä viime vuosina ollut tapana kerätä kaiken maailman tauteja ja muuta, niin nyt itselle aloitettiin lääkintä levottomat jalat oireyhtymään, johon käytetään samaa lääkettä kuin Parkinsonin taudin lääkitykseen.
Ja kuin tämä ei vielä riittäisi, niin omalääkäri laittoi lähetteen silmälääkäriin, koska en näe puoli vuotta sitten hankituilla moniteholaseilla kauas, enkä lähelle.
Tämä siis onneksi vain toisessa silmässä, että vielä jotenkin pärjää ilman opaskoiraa. Mutta tieto siitä, että niinkuin nämä muutkin suvulta perityt taudit, on mahdollisesti sieltä perintönä tuleva glaukooma. Se tieto pistää hieman hirvittämään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti