No miten sen tällä hetkellä kategorioisi!?
Masennus? Ahdistus? Loppuunpalaminen? Vitutus?
Se jokin jota ei nyt haluaisi vierailulle!
 |
| Synkkyys syö kaiken värin ja elon. |
Mutta kaikki tämä stressi, pimeys, kiire ja tietämöttömyys ruokkii sitä siihen tahtiin, että lopputulos on kohta nähtävillä...
Siis ensinnäkin Helmillä on katetrointi tulossa noin viikon päästä, jota ennen pitäisi olla terveenä, tai se olisi ainakin todella suoravaa, kun tyttö tullaan nukuttamaan!
Mutta sitä en osaa sanoa, miten tämä tullaan toteuttamaan, eli miten tarkkaan sairastaminen arvioidaan?
Tyttöhän on viimeisen viikon ollut tarhasta pois erinäisten sairasteluiden takia.
Yhtenä yönä Helmi alkoi taas haukkomaan henkeään samanlaisten oireiden jyllätessä, niinkuin laryngiittiin eli kurkunpään tulehdukseen liittyy ja kuumeilu viittasi myös siihen! Noin 40°
Ikkunasta hengittely auttoi ja oireet hävisivät samana päivänä, siis kaikki paitsi seuraavana yönä tullut kuume, taas 40°
Välissä oli taas pari kuumeetonta päivää, mutta nyt oireeksi tuli todella raju yskä...
Eli odottelemme mitä kardiologi tytöstä sanoo! Eli onko operaatio nyt kun pitäisi, johon on jo töistäkin vapaat saatu, joita en itse saa peruttua jos operaatio peruuntuu! Eli tässä stressin aiheuttajaa...
 |
| Matka Mikon mieleen on synkkä ja harmaa.. |
Sitten kiireeseen! Töissä sitä riittää vaikka luulisi, että syksyn ollessa pitkällä meno rauhoittuisi kun asiakasmäärä on vähentynyt! Mutta paskan marjat! Tahti on sama ja tulee näillä näkymin vielä kiihtymään räjähdysmäisesti lisääntyneestä kuljetusmäärästä. Yksin työskentelyä on tullut harrastettua viime aikoina siihen malliin, että nuppi rupeaa olemaan melko pehmeässä kunnossa. Tämä aiheuttaa, sitä että muisti ei pelaa enää kunnolla ja se tuli myös tällä viikolla huomattua, kun kesken töiden kylmä hiki nousi otsalle ja lähellä oli ettei taju mennyt. Siinä huomasin ettei mulla ollut mitään muistikuvaa olinko syönyt sinä päivänä!
No siitä selvittiin, mutta kiirehän ei siihen loppunut....
Ja alkuviikolla olin pari päivää tuuraamassa kaimaa, jossa tehtiin taas töitä se 7,5 tuntia ilman yhtään taukoa ja saamatta siitäkään huolimatta kaikkia päivän töitä tehtyä, josta seurasi tätä armotonta vitutusta, koska en tykkää jättää hommia puolitiehen.... Mutta mitäs teet, kun ei pysty, ni ei vaan pysty!
Jokainen tekee sen mihin pystyy, ei yhtään sen enempää!
 |
| Miehen vati on tyhjä kuin mökin lampi! |
Tätä kaikkea huolta ja paskaa miettiessä kuunnellessani musaa huomasin, että yksi asia joka tämän tilan on saanut tähän pisteeseen, on musiikin puute ja siis tarkemmin musiikin tuntemisen puute!!!
Eli en ole päässyt kohta puoleen vuoteen käymään missään keikalla, koska vaikka kuuntelen paljon musaa joka on mulle suurta terapiaa, niin mä tarviin sitä tunnetta!
Se kun musa iskee rintaan kuin defibrillaattori, on se tunne joka on jäänyt ja mitä tarvitsen!
Se on mulle suurinta huumetta ja sen tunteen keskellä voi lainata erästä artistia.
THIS IS MY CHURCH! THIS IS WHERE I HEAL MY HURTS!
