Väsynyt kolhittu mies

Ei voi sanoa että uusi vuosi olisi käynnistynyt parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, jotta tiedän miltä tuntuu kun puhutaan että on kuoleman väsynyt. Kohta on kulunut kaksi kuukautta tätä vuotta, ilman että juuri mitään olisi siitä ajasta jäänyt päähän.. Koko tuo aika on mennyt kuin jossain unenomaisessa elokuvassa osin hidastettuna ja suurimmaksi osaksi täysin unen tapaan kuin halvaantuneena vailla omaa tahtoa tai taitoja.
Aamuisin on herännyt kuin ei olisi koskaan edes käynyt nukkumaan ja jokusen kerran on huomannut, että ei edes muista miten ja milloin on tullut esim. työpaikalle.

Silmäpussit roikkuvat mukana

Työ on onneksi niin tuttua, että se on vielä sujunut rutiinilla vaikka usein on ollut vaikeuksia pitää itseään edes hereillä. Eikä siellä ole onneksi sattunut vielä mitään, toisin kuin vapaa-ajalla!!
Olen omistanut ajokortin kohta 26 vuotta ilman kolhuja, mutta nyt niitä on tullut 2:een kuukauteen 3!!! 😱
Ensimmäisenä onnistuin kolhimaan Hyundain etukulmaa tolppaan, siinä ei tullut kuin naarmut, mutta vitutus oli sitäkin ankarampi.
Seuraavana oli vuorossa Peugeot ja sen tekemä tuttavuus himan parkkisella olevaan talonyhtiön postilaatikkoon. 💩🤬

Tämä mälli oli vain 450€ arvoinen

Ja niinkuin tämä jo ei riittäisi, niin toissapäivänä tuli lomanaloituksen kunniaksi täräytettyä Hyundai jääkökkäreen yli sillä menestyksellä, että sisälokasuoja lähti kävelemään ja etumaski halkesi alakulmasta!
Voi saatana!!
Luoja ota minut!
Tämä menee kyllä vakuutukseen, mutta ei ilman 150€ omavastuuta... 🤮
Se niistä kohelluksista..

Niin kuin se ei olisi riittänyt tähän vuoden alkuun, sain viimein itseni lääkäriin näiden väsymys oireiden ja muun kanssa. Siellä otettiin Ekg-filmi, sekä täysi verenkuva joista ei vielä löytynyt mitään sydämeen viittaavaa, mutta kohalla oleva sokeri ja kolesteroli.
Näistä kolesteroliin tuli lääkitys. Vielä edessä olisi rasitus-Ekg huhtikuussa, sekä kuka vielä tietää mitä!?

Nyt siis menty pari kuukautta usvassa lapioden paskaa ja kuunnellen diagnooseja! Niin aivovamman jäljiltä ei jäänyt pysyviä vammoja. Ainoastaan lähimuisti pätkii vielä, välillä sanojen kadottua ajatus menee aivan lukkoon ja tinnitus jatkuu edelleen, jonka vuoksi sain lähetteen korvapuolelle...

Mutta onneksi nyt vihdoin on loma ja saa heittää ajatukset romukoppaan vähäksi aikaa! Ja loppulomasta pääsee myös viettämään viikonlopun kaveripariskunnan kanssa Pärnuun!😊
Eli mennään nyt lepäilyn kautta kohden uusia epäonnistumisia!?
Mutta mennään kun periksi ei enää anneta, niinkuin joskus ennen!