 |
| Tältä näyttää henkisesti epävakaa ihminen |
Koita pysyä kasassa, mutta minkä teet kun hihna on kulunut lähes poikki.
Lähes kaikki tietävät meidän tarinan jotain kautta ja se on ollut tapahtumarikas.
Ei mikään pahimmasta päästä, mutta eipä myöskään helpoimmasta.
Helmillähän on ollut jo pitkän aikaa ongelmia omien tunteidensa kanssa ja sitä kautta ongelmat ovat monesti kotona kärjistyneet.
Ja tämähän juontuu niistä monista nukutuksista, joita leikkausten ja katetrointien myötä on tehty.
Nyt uuden lukuvuoden alettua myös koulussa eritoten kaverisuhteet ovat saaneet infernaalisia selkkauksia aikaan.
Ollaan mustasukkaisia toisten muista kavereista ja heitä koitetaan mustamaalata. Kun yrittää päästä kaverien mukaan, ollaan kuin ei huomattaisi ja käännetään vain selkä. Vielä ei ole onneksi menty yli sen fyysisen koskemattomuuden niinkuin viime vuonna.
Kouluun ollaan oltu monesti yhteydessä, mutta open viesti on että ollaan tuntosarvet pystyssä jos jotain tapahtuu.
Voi helvetti!
Nyt laitoin rehtorille viestiä, että tämä loppuu tai asia menee korkeammalle taholle. Tähän jos jossain vaiheessa tullaan, niin voin sanoa että ukolla leviää pakka lopullisesti käsiin.
 |
| Tälläset lasit sit löyty koulun pihalta |
Ja nyt sitten kävi niin että tytön silmälasit katosivat pulpetista ja löytyivät koulun pihalta "pillun pareinä"!
No tästä lähti viesti ja korvauspyyntö kouluun.
Ja kun ennen tätä tapahtumaa koulu ei näyttänyt ottavan asioita sille suotavalla tavalla, tästä lähti eteenpäin myös rikosilmoitus.
Nyt tämän sekavan mielen kuppi kaatui...
 |
| Helmi iloitsee kaikesta huolimatta kaikesta |
Mihin tää maailma on mennyt? Ite tuossa iässä leikittiin kaikki pojat ja tytöt keskenään.
No oli silloinkin kiusaamista, mutta ne oli päättömiä jekkuja. Mutta nykyään tää kategoreointi alkaa jo ala-asteella.
Voi vittu, lasten pitäisi opetella elämää mutta ei vihaamalla ja juonittelemalla!
 |
| Tällästä paskaa löytyy koulun pihalta |
Mutta tähän pinnalliseen paskaan tää elämä on netin myötä mennyt. Ainoa että mitä vanhemmat huutelee netissä, sitä nuoret käyttää jo tosielämässä.
Tätä kautta Helmin omien tunteiden ja sitä kautta käytöksen ei ainakasn voi odottaa paranevan ja sehän saa tän ukon mielen rippeet koetukselle.
Vaikka pitäisi olla tässä tilanteessa vahva ja rakastava vanhempi, niin minä olen heikkohermoinen aikapommi!
Heti kun tytöllä alkaa kiukkukohtaus joka kestää sen 30-60 min. ja se ei mene ohi kuin kiinnipito tilanteella, minä ymmärtävänä vanhempana vedän hirveät kilarit. Ja tässä kohdassa olen monesti miettinyt kuristavani jonkun.
Tämä saa tietysti itseinhon yltymään niin että tekisi mieli mättää itseä pataan ja kunnolla.
Mutta tässä kohtaa tuho on jo tehnyt tehtävänsä pienen tytön sekavassa mielessä.
Jos otetaan vähän pakkia niin Helmin käytöstä ja oppimisvaikeuksia on tutkittu jo pitkään, mutta mitään täysin selvää ei ole vielä saatu vaikka vuosia on mennyt.
Muutamalla tutulla on ollut täysin sama tilanne ja samat kuviot. Ja näiden taustalla on ollut ADHD, johon saatu lääkitys on tilanteen ratkaissut.
Mutta ei, meillä ei päästä asiassa puusta pitkälle vaan viivytellään ja viivytellään.
Saatana!
Tähän kun lisätään omat terveysongelmat, kaihin tuomat järkyttävät päänsäryt ja "sydänongelmien" mukana tuomat kunnon romahtukset niin täyskäsi on selvä.
Yli vuoteen en oo joutunut syömään särkylääkkeitä kuin ehkä yhden käden sormissa, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana burana 800 on lähes jokapäiväinen kaveri ja siihen päälle Tramalit ja Panacodit pahana päivänä.
Töissä on virheitä tullut enenevässä määrin kun ei näe kuin yhdellä silmällä "kunnolla"
Nyt kun syksyn pimeys on saapunut niin rupeaa jo pelottamaan autolla ajo!
Jotain hyvääkin sitten tähän väliin. Pääsin silmälääkäriin kun soitin ajan perään toisen kerran. Lääkärin pakeilla meni noin 5 min ja diagnosi oli selvä! Päiväkirurgiaan lähete kiireellisenä, oma mykiö lähtee ja keinomykiö tilalle.
Mutta tämän kaiken kun pistää yhteen pakettiin, niin saadaan valmiiksi sellainen coctail joka saa mielen murenemaan kuin lekan isku puhki ruostuneeseen auton peltiin.
Joten näytän ehkä olevan kuosissa, mutta henkisesti olen täysin palasina, täysin kykenemätön olemaan tukena pienelle omia taisteluitaan käyvälle tytölle.
Ja kaikki paska kaatuu tietysti oman rakkaan perheen niskaan, joka lisää itseinhoa potenssiin 100.
 |
| Iloinen ihminen |
Paitsi että sain juuri vuosikontrollin tulokset ja ne oli kaikkea muuta kuin mieltä ylentäviä.
Kokonaiskolesteroli on noussut lisälääkkeistä huolimatta ja maksa-arvot kohonnu kolmanneksella.. Sokerit myös yli rajojen.
Puolessa vuodessa arvot menny päin mäntyä,vaikka mikään arvoja huonontava ei ole lisääntynyt vaan hieman vähentynyt. Onko tämä siis se tilanne kun kroppa kertoo, että periksi on annettava!?
Ouroboros, käärme joka syö häntäänsä fiilis.
Mutta pyydän kaikilta rakkailta anteeksi,mulla on ongelma ja se olen minä. Olen monesti täysi mulkku, mutta se ei tarkoita ettenkö rakastaisi kaikkia läheisiäni sydämeni pohjasta❤
