No vaikka siitä, että nyt tämä kaiken maailman oireiden kanssa painiskeleva ukko sai vihdoin 3:n kuukauden odottelun jälkeen tietää, jotta alkuperäistä vaivaa tullaan hoitamaan CPAP-laitteella.
Mutta, mutta..
Pienenä moukarina otsaan tuli se tieto, että koska en tätä kyseistä hoitoa tarvitse suoranaisesti ammatillista syistä, niin saan odottaa hoidon aloitusta vain vajaat 4-5 kuukautta!
Siis mitä helvettiä?
 |
| Pakkasessa piristyy hieman, kun paleltaa niin pirusti 😬😴 |
Tähän kaikkeen lähdettiin siksi koska mulla oli sydän oireita, mutta tutkimusten jälkeen nämä olivat kardiologin mukaan väsymyksen aiheuttamia.
Ja väsymyshän ei millään tavalla vaikuta omaan työhön, kunnes yhden kerran ajan esim. trukilla jonkun yli tai tiputan 2000kg painavan puunipun jonkun niskaan!?
Tai sen kerran kun satun olemaan ainoa, joka pystyy lähtemään firman pakulla viemään tuhannen kilon kuormaa asiakkaalle.. Ja ajan sitten tällä kolmen tonnin yhdistelmällä jonkun vaikka suojatietä ylittävän päiväkoti ryhmän yli? Väsymyshän vastaa samaa kuin promillen känni.
Kuka tämän vanhingon sitten korvaa? Ja syynä se, että tämä on vain resurssi kysymys.
Tai se, että näkö on yhtäkkiä huonontunut aivan silmissä ja on tällä hetkellä sen verran heikoissa kantimissa, että toisella silmällä en näe lähelle tai kauas, lasien kanssa tai ilman..
Tässä kohtaa mä joudun ikävä kyllä kysymään, että minkä helvetin takia me niitä veroja maksetaan, jos veronmaksaja ei saa hoitoa vasta kun on makaamassa sairaala pedillä tai kenties vielä jossain sitäkin pahemmassa paikassa!? Jolloin hoito on sitten jo liian myöhäistä.
En ole vähään aikaan verojen maksusta pitänyt meteliä, koska tytär saa verorahoilla maailman parasta hoitoa. Mutta nyt on pakko kysyä mistä kaikesta me sitä maksetaan ja miksi.
Tässä asiassa ei ole kysymys vain yhden ihmisen elämästä, vaan tässä vaarantuu jo perhe-elämäkin, kun jatkuva väsymystila saa pienetkin vastoinkäymiset tai sananharkat tuntumaan samalta kuin olisi nousemassa Mount Everestille myrskyssä! Myös perheen jaksaminen on kovilla, kun en itse jaksa tehdä kotona mitään ja kiukuttelen turhasta (tai ainakin todella helposta) kaikista rakkaimmilleni. Jääköhän vaimo burnout lomalle sitten kun itse pääsen kuntoon?!?
Ja tästä pääsemme siihen toiseen asiaan joka on viimeaikoina mietityttänyt ja saanut sapen kiehumaan. Se liittyy tyttöön ja hänen hoitoon, josta olen mielelläni maksanut oman osan veroeurojen muodossa.
Kun olemme typyn syntymän jälkeen nähneet pitkään sairaala elämää, niin on ikävä sanoa että vaikka saimme monen mutkan kautta hienon uuden sairaalan lapsillemme, niin tämä on kaikkea muuta kuin toimiva.
Vaikka vanha sairaala oli ahdas ja huonossa kunnossa, siellä oli viihtyisää olla koska tunsi, että kaikki apu oli lähellä ja osastojen välinen informaatio oli toimivaa ja asiallista.
Toisin kuin viimeaikoina kun olemme saaneet vierailla uudessa lastensairaalassa. Siellä on päällimmäinen tunne ollut, että olet yksin ja osastojen välinen yhteydenpito on huonoa -välillä jopa ulkopuolisena katsoen vihamielistä!?
Mutta tähän ei ole kuin yksi syy ja se on johto, joka ei jostain syystä halua kantaa vastuutaan? Johdon mukaan kun henkilökunnalla on vain TUNNE siitä ettei homma toimi.
Viimeinen niitti oli kun tyttö oli tossa eräs viikonloppu yli 40 asteen kuumeessa ja sen johdosta oli syytä ottaa verikokeet, jotta selviäisi mistä moinen kuume johtuu. Mitään muuta oiretta ei kuumeen lisäksi ollut ja moinen lämpö rasittaa vajaasti toimivaa sydäntä melkoisesti.
Joten tämän takia otettiin verikokeet, mutta kolmen pisto kerran jälkeen kun näyte oli saatu selvisi, että oli otettu väärät näytteet.
Tämä tilanne on niin absurdi, että täytyy lainata suoraan vaimon tekstiä
” Ei mee putkeen 😂
Ensin mentiin aamupäivällä labraan terveysasemalle, mut selvis että näytteet onkin sellaisia mitä tarvii ottaa sairaalassa. No ajeltiin ULS:n. Kolme kertaa joutuivat pistämään, kun veri jotenkin hyyty.
No, pari tuntia siitä soittaa sydänhoitaja, että labra on ottanut väärät näytteet 🤦🏼♀️😅 Eli ei muuta kun autoon ja takas... Ja ihan yhtä putkeen meni reissu nro 2 myös 😂🙈 Otettiin sydänhoitajan ohjeesta päivystyvuoronumero labraan, kun oli labrasta se kehoiteta ottamaan.
No meidät kutsutaan sisään, niin joku nainen rupeaa raivoamaan labrahenkilökunnalle että me tultiin vasta ulko-ovesta että me ei mitään päivystyspotilaita kyllä olla että me vaan haluttiin ohittaa heidät 🙄 No saatiin suoninäyte otettua hienosti ilman itkuja (❤️) ja labrahoitaja sanoo, että yksi näyte (influenssa) on imunäyte. He ei labrassa niitä ota, et täytyy olla sairaanhoitaja. Ne otetaan päivystyksessä, menkää sinne ja kysykää siitä ilmoittautumisesta et mihin menette. No mennään sinne ja ne ihmettelee että niin mistä ne tullaan ja kuka sinne käski. Selitin että kardiologin pyynnöstä ollaan tultu labraan ja labra käski meidät sinne. Ei ota Helmin tietoja vaan käskee koputtelemaan hoitajan oveen päivystyksessä. Käydään koputtamassa sinne päivystykseen, missä siis kaikki terveyskeskuspäivystys potilaat pöpöineen (Missä meitä ei yleensä edes hoideta, vaan suoraan sairaalapäivystyksen puolella missä ei tarttuvat taudit niin jyllää). Hoitaja sanoo pyytävänsä hetken päästä, käy jossain ja sanoo et joo kutsun teidät kohta. Sanon että ei me kyllä olla missään siellä päivystyslistalla ja annan Helmin kelakortin.
-Pakkohan teidän on olla
-Ei me olla, kun ei me olla päivystyksestä tultu vaan labrasta
-Siis miten niin? Kuka teidät on labraan käskenyt?
Selitän taas saman litanian.
-Siis ei päivystys mikään labra ole! Me ei mitään osastojen juoksupoikia olla!
Ja ovi paiskataan kiinni 🙈
Menee hetki ja hoitaja tulee ulos, että hän menee nyt selvittämään tätä asiaa.
-Meillähän tämä asia ei nyt millään kuulu enkä ymmärrä miksi te täällä olette.
-No koska tänne meidät käskettiin ja tiedän kyllä että ette ole labra ja hiukan ja ihmeteltiin tätä itsekin.
Hoitaja käski odottamaan, et hän selvittää. Helmi siinä vaiheessa jo alahuuli väpättäen kysyy että eikö me äiti päästä kotiin ollenkaan jos ne ei saa sitä näytettä otettua. 😔❤️
Hetken päästä hoitaja tuli takas että joo takas labraan vaan ja saatto meidät sinne. Huikkasi vielä sille labrahoitajalle että jätinkin teille Helmin kelakortin. Labra sanoi sille ”ei me mikään toimisto olla” 🙈
Tässä kohtaa oli siis ajettu yli 100km kodin ja sairaalan väliä (3 kertaa edestakaisin, ajomatka noin 18km suuntaansa) ja käyty labrassa kolme kertaa, pistetty 4 kertaa ja otettu nielunäyte kaksi kertaa yhden ja saman lähetteen vuoksi. Matka on myös älyttömän pitkä todella sairaalle ja väsyneelle lapselle, eikä bensa ole mitenkään halpaa nykypäivänä.
 |
| Onko sinne labraan taas pakko mennä? 😢 |
Myöskään mahdollinen henkilökunnan huono työilmapiiri ja epäammattimainen käytös ja asiaton puhetyyli ei missään nimessä saisi näkyä potilaille. Ei potilaisiin kohdistuva, eikä myöskään osastojen välinen keskinäinen tiuskiminen saa olla osa Uuden Lastensairaalan toimintaa. Mitkään "Tämä ei ole mikään labra" ja "Tämä ei ole mikään toimisto" kommentit ei kuulu työpaikalle, eikä missään tilanteessa asiakkaille.
Aikuinenkaan ei saisi tälläistä kokea, saati sitten lapsi; kipeä vakavasti sydänsairas lapsi vielä vähemmän!
Hoitajat ovat lähtökohtaisesti aina olleet todella mukavia ja ystävällisiä meitä kohtaa. Mutta, että tulevaisuudessa muut välttyisivät tälläiseltä ramppaamiselta, rahan menetykseltä ja mielipahalta, niin ihan peruskäytännön asiat olisi syytä käydä yksiköissä läpi vaikka kertauksen vuoksi. Jos kyseessä olisi ollut esim. bakteeritulehdus, joka olisi vaatinut välitöntä hoitoa, olisi seuraukset voineet olla kohtalokkaat.
Tämän jälkeen tulee kysymys, että olenko minä käyttänyt niitä veroeuroja hienoihin puitteisiin, vai hoidon parantamiseen?
