No jopas on aika rientänyt niin, että tämä jarru jäi paikoilleen ruopimaan.
Kevät oli ja meni, toi mukanaan kesän joka on kohta jo ohi.
Keväästä ei jäänyt käteen eikä mieleen mitään, mutta kesässä oli ainakin yksi viikko jolloin oli lomaa ja se meni rakkaalla mökillä. Niissä maisemissa saa pään aina nollattua, vaikka tämäkin reissu meni yhtä ja toista tehden. Yli 60 vuotta vanha mökki sai uuden sisustuksen, joka on miltei valmis...
Vielä terassi ja sauna remppa niin se on kuin viime vuosituhannen loistossaan. Ukin ja Mummon kunniaksi tätä tehdään vaikka raha ja aika on kortilla. 💖
Niin kaikki aika ja henkinen kantti menee siihen rahan hankkimiseen, etenkin nykypäivänä.
Itse ainakin rupeaa taas olemaan fyysisesti ja henkisesti niin loppu, että välillä tuntuu kuin seinä olisi taas liian korkea ylitettäväksi.
Viikot on menneet lähes valvoen tai vahvojen särkylääkkeiden ja unilääkkeen kera, sitten seuraava päivä töissä kuin aineissa.
Muutaman kerran on meno ollut kuin vanhassa duunissa, eli kirosanat ja tavarat lentävät, kun tuntuu että kaikki menee pitkin reisiä. Tavarat eivät siis lennä hallitussa kaaressa vaan lähtevät voimalla sinne tänne ja kerran jo arvon työkaveri kerkesi sanomaan, että rauhoitu ja vedä henkeä kun paiskasin ruuvipaketin voimalla laatikon pohjalle jonne se levisi täysin.
Ja tämä pelottaa, koska tätä tilaa lähdin vanhasta duunista karkuun. Koska seuraavan kerran paketti ruuveja/muttereita tai muuta kiinnitystarviketta lentää niin pitkälle kuin käsistä voimaa löytyy!
Tämä pieni hillinnän menetys vaikuttaa omaan olemukseen ja sitä kautta koko perheeseen.
Ja ilman omaa perhettä mikä olisin? En mitään.
Mutta miettikää tilannetta noin kerran kuukaudessa joka saa mielen järkkymään kuin tieto tytön parantumattomasta sairausesta!?
Tähän antaa pientä apua alkoholi tai huumeet ja niistä kahdesta tyydyn onneksi ensimmäiseen, mutta sitäkin tarvitsee enemmän ja useammin hiljentääkseen sitä syyttävää ääntä.
No tässä on nyt mennyt 2 vuotta joista 3 viikkoa on ollut ansaittua lomaa. Eli sekin pistää mielen ja kropan tässä iässä sekaisin... Mutta onneksi joulukuussa odottaa 4vk lomaa, jos vaan selviää sinne saakka?!
Tämä vuosi on siis imenyt kaikki mehut jo nyt.
Hinnat, sekä kustannukset nousee kokoajan ja meidänkin asumiskustannukset ovat tänä vuonna lähes tuplaantuneet josta syystä yritimme laittaa kämppää myyntiin ja muuttaa omaan pieneen tupaan. Mutta sekin meni täysin reisille, koska talonyhtiö on kusenut hommansa aivan täysin, niin että olisimme ottaneet myynnissä kymppitonneja takkiin.
Ja niin kuin se ei olisi riittänyt niin uuteen kämppään olisi tarvittu se 30000€ omaa hyvää. (Siis sen yli 30000€ joka olisi jäänyt vanhan lainan jälkeen käteen)
Miksei Suomessa voi myydä elimiään? Voisin myydä toisen munuaisen, tai vaikka molemmat.
Ei pysty enää syömään edes pelkkää makaronia ja tonnikalaa, joka oli halpaa opiskelija safkaa, koska makaronit on kortilla ja tonnikala alkaa maksaa hunajaa.
Eli rahat on niin tiukassa että joutunut jo miettimään mitä lääkkeitä on pakko ostaa. Nyt on verenpainelääkkeet olleet poissa 2 vk, onneksi paineet ei ole nousseet liikaa vaikka ovatkin mulle liian korkeat. Mielialalääkkeet vois mielellään jättää pois kun ovat kalliita ja eivät Kela korvattavia, mutta niiden lopetus aiheuttaa kauheita aivo(salamia).
Ei osaa paremmin ilmaista näitä minuutin välein tulevia purkauksia päähän.
Joten viimeinen hiljainen puoli vuotta on kulunut ihan hallituissa merkeissä. Eli hallitussa kaaoksessa.
Tämä vuosi on tuonut niin paljon stressiä, että jos tämä vuosi olisi tullut 15 vuotta sitten olisin narun jatkona.
Onneksi Aleksilla ja Helmillä on kaikki ollut ja mennyt hyvin, joten ei ole lasten puolesta tarvinnut olla huolissaan 💞
Raha-asiat ja oma kunto/terveys on nyt pinnalla ja toivotaan että kaikessa kamelin selkä kestää vuoden loppuun, koska silloin hieman helpottaa?! Fingers Crossed
Joko ajan on pakko lentää tai ihmeitä tapahtua, koska muuten edessä on taas täysi leviäminen.
Hyvää vuoden loppua kaikille, pitäkää huoli itsestänne ja läheisistänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti