Powered By Blogger

26.11.2022

Näkö takaisin

Pitkä on odottavan aika. Ainakin jos odotus aika on yhtä tuskaa ja yhdellä silmällä eloa.

Niinhän se kaihi kaihersi silmän siihen kuntoon, että ainoa mikä enää auttaa on leikkaus ja voi pojat se operaatio oli työn ja tuskan takana!

Alunperin kontrollin piti  olla ensi vuoden maaliskuun paikkeilla, mutta näkö oli kadonnut silmästä jo tämän vuoden maaliskuussa niin että visus arvo oli 0,6 kun lähete silmäsairaalaan lähti ja normaali on siis 1,0.

Ei edes Harry Potter lasit tuoneet näköä takaisin.


Aikaa odotellessa näkökyky vain huonontui ja alkoi järkyttävät päänsäryt. Heinäkuussa soitin ja kysyin että missä mennään? Vastaus oli että lähete on tullut ja aika ehkä elo-syyskuussa!?

No syyskuu saapui ja näkö heikkeni ja kivut jatkui.. Joten uutta soittoa perään, jolloin oli jo pakko sano että näkökyky haittaa töitä ja päänsärky on jatkuvaa. Tästä ei soitosta ei mennyt pitkään kun tuli kutsu Coronarian silmäsairaalaan kontrolliin. Olin vastaanotolla ehkä noin 15 min kaikkinensa ja noin 5 min lääkärin pakeilla. Visus oli tippunut 0,4:ään ja kun se on 0 silloin olet sokea.

Eli lääkärin sanoin, nyt silmä on siinä kunnossa että se on leikattava.

Eli yksityisen silmäsairaalan lekuri laittoi kiireellisen lähetteen Husille lisäten vielä lähetteeseen että potilas on töissä silmän takia vaikeuksissa, jatkuva päänsärky vaivaa ja hämäränäön heikentyminen on vienyt melkein autolla ajokyvyn!

Pari-kolme viikkoa meni ja mitään ei kuulunut, kunnes tuli lokakuun lopun perjantai. Ukko näki omapostin kautta että Hus oli lähettänyt kirjeen. 

Yes! Nyt se tapahtuu..

Ja vitut!

Husin silmäsairaalan osastonlääkäri oli palauttanut lähetteen takaisin Coronarialle koska potilaan visus-arvo ei täyttänyt.

Ei vitun vittu! Visus-arvo kertoo siis kokonaisnäkökyvyn, mutta se ei erottele sitä että itellä lähinäkö on oikeasta silmästä kadonnut kokonaan.

Voitte arvata kuinka äijän päästä savu nousi ja kirosanat lensivät.

Paskan lapionti siis jatkui entiseen malliin, eli mikään ei mene ykkösellä tai edes kakkosella maaliin.

Eli puhelin lapaseen ja soittelu kierrokselle mitä vihaan edelleen melkein eniten maailmassa. 

Oon puhelimessa todella huono kun pitäisi hieman liioitella asioita, että saisi jotain tapahtumaan. Tälläiset asiat pitäisi hoitaa face to face!

No sain muutaman ”turhan” soiton jälkeen Husin silmäsairaalan sihteerin langoille.

Ja hänen vastaus oli että mitään ei ole tehtävissä niin kauan kuin Helsingin kaupungin budjettiin sidotun lääkärin diagnoosi on tämä

Tätä tuli pureskeltua ja kiroiltua jokunen hetki kunnes sain vihdoin sihteeriltä tiedon että hän oli tutkinut asiaa hieman tarkemmin ja palauttanut lähetteen lääkärille lisätietoineen.

Ja voi vitun saatana, vajaa viikko tästä alkoi tapahtua…

And it will go like….

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uutta vuotta vaan perkele!

 Heipä hei vaan. Tämä vuosi piti alkaa kertomuksella kuinka sydänsairas tyttö murtaa rajoja mannerten välisellä lennolla ja pitkällä ulkomaa...