Nyt on töissäkin tullut vastaan tunne, josta eräs suomalainen nuori naishenkilö laulaa!
Elefantin paino on lävähtänyt useamman kerran rinnan päälle, kun kroppa meinaa luovuttaa...
Tämä tunne ei paljon naurata, kun on hiki päässä punnertanut itsestään niin paljon ulos että jaksaa tarkastaa yhden kuorman ja pihalle pyyhkäsee 3-5 autoa peräkanaa tuoden kymmenen lavaa lisää!
Mennyt viikko tuonut taas pari kiloa lisää silmäpusseja |
Pientä painetta aiheuttaa myös se, että kaimalla on vuosien tuoma tatsi päällä joka iteltä tohon hommaan on taas kadonnut ja mä pystyn tekee duunii vaan 6-14 kun tytön tarha aiheuttaa aikataulu ongelmia.
Niin kaima Mikko siis tekee monta päivää viikossa pitkää päivää, eli mulla kaiken ton viikon duuniin menis 2 viikkoa, mutta .....
En ole esim tällä viikolla kerennyt pitää yhtään taukoa.
Tiedän kyllä että se mulle kuuluu, mutta kaikki löytyy sen jälkeen vuorena edestä!
Ja johdolle on tämä ilmoitettu ja vastaus on ” pyydä muita apuun”
Vittu ketä?
On vain yksi apuri jota voi pyytää apuun ja tämäkin yksilö on minun avuntarpeessa jatkuvasti..
Vaikka meillä on sama nimi kaiman kanssa niin minä en ole valmis tappamaan itseäni työllä.
Tästä siirrymme johonkin mikä tuo valoa keskelle tätä paskaa!
Tässä maisemassa mieli ja henki lepää |
Jo pelkkä tänne saapuminen sai sen norsun pois mun rinnalta ja se riemun hehku mikä levisi Helmistä, kun hän pääsi ”ajamaan” mökkitien rantaan saakka. Se pienen ihmisen ilosta räkättäminen avaa suurimmatkin padot.
Mökkitie taittuu jouhevasti oikean kuskin ansiosta |
Kiitos ukille, mummolle ja kummitädille tästä paikasta, mä rakastan teitä.
Eli katsotaan onnistuuko tämä viikonloppu pelastamaan tilanteen,vai saako tämän miehen kiikuttaa lataamoon kun loma vihdoin koittaa!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti