Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo.....
Huoh! Taas eletään sitä aikaa vuodesta kun kaiken stressaamisen jälkeen hiljennytään perheen kesken viettämään vuoden viimeisiä päiviä! Siis kun on edelliset viikot juostu pää kolmantena jalkana siellä sun täällä, stressaten mitä ostaa kenellekkin ja tuleeko lahjan saaja pitämään siitä! 🤦♂️
No onneksi sekin rumba on ohi.
Pakolliset haudalla käynnit on tehty, ei sinäänsä että kokisin sen mitenkään pakolliseksi vaan traditioksi koska olen kyseisille isovanhemmille enemmän kuin kiitollinen että ovat olleet olemassa!
Mutta sillä tapaa pakolliset, että oma tilanne on Helmin syntymän jälkeen hieman erilainen. Tarpominen pitkin hautausmaata tuulessa ja tuiskussa tytön kanssa on hieman haastavaa, kun vauhtia hänellä riittää mutta omien voimien ja kunnon arviointi ei onnistu!
Tänäänkin kiersimme reitin pikavauhtia koska kylmä keli oli liikaa tytön kunnolle.
Mutta saimme aloitettua uuden tradition, jossa tyttö saa itse valita jonkun lapsen haudan jolle hän käy itse kynttilän viemässä! ❤️
Aatto ilta vietettiin sitten mun pikkusiskon ja hänen avokin luona maaseudun rauhassa, kaukana kaupungin valoista ja hälystä! Siellä vihdoin tuntui siltä, että voi jo aukaista paidan nappeja ja vaan olla!
Söimme itsemme ähkyksi, saunoimme puusaunassa ja nautimme toistemme seurasta.
Ja mikä parasta, mun kummatkin lapset oli paikalla joka kruunasi tämän autuaan illan!
Tästä on hyvä jatkaa lomaa ja vuoden viimeistä viikkoa! Vuoden joka on ollut jollain tapaa todella pitkä ja raskas!
Mitenkä muiden joulu on mennyt? Oletteko te aloittaneet jotain uutta vanhan vuoden lopulla?
Hyvää joulua! ❤️
Blogissa ajatuksenvirtaa elämästä ja purkautumista vitutusta vastaan. Elämään haasteita tuo omat sairaudet; keskivaikea masennus, vaikea uniapnea, sepelvaltimotauti, sekä 2 erityslasta; Aleksi vm.2000 vaikeat käytöshäiriöt ja masennus, Helmi vm. 2014 vakava synnynnäinen sydänvika, yksikammioinen sydän (HLHS/UVH)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Uutta vuotta vaan perkele!
Heipä hei vaan. Tämä vuosi piti alkaa kertomuksella kuinka sydänsairas tyttö murtaa rajoja mannerten välisellä lennolla ja pitkällä ulkomaa...
-
Heipä hei vaan. Tämä vuosi piti alkaa kertomuksella kuinka sydänsairas tyttö murtaa rajoja mannerten välisellä lennolla ja pitkällä ulkomaa...
-
No jopas on aika rientänyt niin, että tämä jarru jäi paikoilleen ruopimaan. Kevät oli ja meni, toi mukanaan kesän joka on kohta jo ohi. Kev...
-
Onko kellään tietoa millä pääsee ulos omasta päästään? Mä tunnen olevani kokoajan jossain titaani kuoren sisässä. Päästä tulvii ajatuksia,...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti