Vaimo palasi takaisin töihin hieman venähtäneen äitiysloman jälkeen, eli se tarkoitti sitä, että Helmin päiväkoti taival alkoi! Päiväkoti oli alunperin tarkoitus aloittaa kun tyttö oisi täyttänyt kolme ja olisi ollut vielä mun kanssa kotona 6 viikkoa, mutta kiitos suomen hallitus!!! Kaikki lakisääteiset vanheimpainlomat täytyy pitää ennen 2 vuotta, aiemmin olleen 3 vuoden sijaan! Tämä taisi tulla voimaan vuoden alussa!?!?!
Mutta taival siis alkoi todella maanantaina, yhden harjoittelu viikon jälkeen. Mä onneksi olin saanut tälle viikolle sovittua loput kesälomat ja muutaman pyydetyn vapaan, niin saatiin Helmille vähän pehmeämpi aloitus päiväkotiuralle. Tyttö päätti sitten viikon alkajaisiksi herätä samaan aikaan äidin kanssa, eli klo 6.30! Huoh!!! Onneksi tunnin taivuttelun jälkeen nukahti vielä ja saimme tunnin ladata akkuja ennen kuin kello herätti...
Ensimmäinen vienti ja Helmin jättäminen vielä melko tuntemattomien tarhatätien huomaan, sai tytön itkemään niin sydäntä särkevää itkua, että se sai lähes iskän myös kyyneliin. Oli siis tytölle ja isälle kova paikka, ehkä kyllä iskälle vielä hieman kovempi!
Tyttö oli onneksi kuulema itkenyt ehkä vain sen 5 minuuttia iskän perään ja sitten mielenkiinto toisten lasten leikkien seuraamisesta, sekä mukaan pääsemisestä oli vienyt voiton.
Ensimmäinen tarhapäivä meni loppupeleissä niin hyvin, että iskä ei voi muuta sanoa, että olen ylpeä tuosta pikku ihmisestä!!
Tiistai meni saman kaavan mukaan, mutta sillä erotuksella, että Helmi oli ihmetellyt iltapäivällä kun menin tyttöä hakemaan joko isä vai tuli :D
Keskiviikko aamuna oli jo niin kiire tarhaan päästyämme keinumaan, että hyvän päivän halit ja suukot meinasi jäädä iskällä saamatta.
Ensimmäinen sairaspäiväkin ollaan jo nähty kun tänään tyttö jäi kotiin kovan yskän ja rohinan takia, eli onneksi olin tän viikon lomalla.
On se Helmi kyllä iskän sankari numero 1!!!!! Tyttö ei ole vielä edes kolmea, mutta on kokenut enemmän kuin monet koko elämän aikana ja ottaa suuret elämänmuutokset näin hienosti.
Kuinka moni voi sanoa, että hoitaa elämän tuomat mutkat, mäet ja esteet noin lungisti?
En ainakaan mä!!
Tämä mennyt viikko on myös tehnyt ihmeitä. Yhteiset aamut ja tytön haku tarhasta on tehnyt isä/tytär suhteelle vain hyvää. Monet asiat jotka ennen vain äiti olisi saanut hoitaa, pyydetään nyt iskältä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti